Mikä on hemoglobiini ja miksi se on tärkeää?

  • Date posted6 weeks ago
  • Frida

Mikä on hemoglobiini ja miksi se on tärkeää?

Terveys & Liikunta

Monille sana hemoglobiini, punasolut ja solu ovat tuttuja koulun biologian tunneilta. Ihmisen biologiaa on kuitenkin tutkittu jo hyvin pitkään. Sitä on tehty monin eri tavoin mutta varsinaisesti virallisesti ja järjestelmällisesti tutkinnan voidaan katsoa alkaneeksi vuonna 1543. Tänä vuonna Andreas Vesalius julkaisi teoksen ihmiskehon rakenteesta, jonka hän oli tehnyt tutkiessaan tekemiään dissektioita ihmisille. Terveys on ollut ihmisille jo pitkään tärkeää ja ihmisen tutkiminen on pidentänyt myös elämäämme huimasti. Näistä lääketieteen alkuajoista on tultu pitkälle ja monet entisajan saavutukset ovat nykyään jo hyvin arkisia asioita tai lääketieteen perustutkimuksia.

Oletko koskaan miettinyt tarkemmin mikä on hemoglobiini ja miksi se on tärkeä. Varmasti jokainen on ollut terveydenhoitajalla, joka on ottanut sormenpäästä testerillä testin ja puristanut hieman verta lapun päälle. Tämän avulla on myös sinulle määritetty hemoglobiinin viitearvo. Et ehkä ole tullut ajatelleeksi hemoglobiinin tarkoitusta tai mikä sen päätehtävä on. Hemoglobiini eli verenpuna on kuitenkin tärkeä ja se muodostaa noin kolmasosan punasolusta. Sen tärkeä tehtävä on sitoa happea ja kuljettaa sitä kehossamme. Tämän lisäksi on myös monia muita asioita, jonka takia hemoglobiini on tärkeää. Kerromme sinulle tässä artikkelissa kaiken, mitä sinun tulee tietää hemoglobiinista. Lue siis eteenpäin ja ota selvää.

Hemoglobiini

Törmäämme usein hemoglobiini sanaan kun vierailemme terveydenhoitajalla. Perinteisessä terveystarkastuksessa yleensä mitataan hemoglobiinipitoisuutta ja se kuuluu perusterveydenhuollon perusmittauksiin ja se on osanan perusverenkuva mittausta. Hemoglobiini on proteiini, joka sitoo happea. Se on myös rautapitoinen ja hemoglobiinin mittaus kertoo meille asioita, joilla voi olla vaikutusta yleiseen terveydentilaan.

Hemoglobiinia mittaamalla voidaan muun muassa todeta anemia tai muita vakavia terveydentiloja. Hemoglobiini viitearvot ovat kerättyä tietoa, jota Suomessa on kerätty jo vuodesta 2003 alkaen. Tätä tietoa on hyödynnetty ja sen avulla tiedämme paljon suomalaisten hemoglobiini tasoista ja tavallisista viitearvoista.

Hemoglobiiniarvot

Minkälainen on normaali hemoglobiiniarvo? Viitearvojen keräyksellä on pystytty määrittämään tietyt rajat hemoglobiini arvoille. Tämä on kuitenkin yksilöllistä ja silti hemoglobiiniarvo voi poiketa keskiarvosta ja siksi monesti käytetään viitearvoja. Normaaliarvoja voi olla vaikea määrittää mutta viitearvo yleensä kertoo sen arvon, jonka väliin 95% terveistä ihmisistä lukeutuu. Hemoglobiiniarvot vaihtelevat myös eläinlajeittain ja keskimääräisiä hemoglobiiniarvoja ovat esimerkiksi:

-  Miehet 150 grammaa per litra
-  Naiset 130 grammaa per litra
-  Nauta 110 grammaa per litra
-  Sika 127 grammaa per litra
-  Koira 150 grammaa per litra

Hemoglobiiniarvoon voi siis vaikuttaa se oletko terve tai et mutta myös hyväkuntoisilla voi olla viitearvosta eriytyvä hemoglobiiniarvo. Esimerkiksi urheilijan hemoglobiini voi olla arvoltaan korkeammalla. Korkea hemoglobiini ei siis välttämättä tarkoita, että olet sairas. Kaikki yksittäiset hemoglobiiniarvot, jotka eroavat viitearvoista eivät ole hälyttäviä mutta niille on aina tärkeä löytää syy miksi ne eroavat tutkitusta viitearvosta.

Hemoglobiinin rakenne

Soluja on pystytty tutkimaan jo vuodesta 1665, jolloin solu terminä kuvattiin ensimmäisen kerran. Silloin kyseessä oli korkkipuun rakenne, jota Robert Hooke esitteli. Solujen tutkimus on tästä asti kehittynyt eteenpäin ja myöhemmin on pystytty tutkimaan soluja ja niiden erilaista rakennetta. Vaikka soluja on tunnistettu jo 1600-luvulla, ymmärrettiin niiden todellinen merkitys vasta 200 vuotta myöhemmin. Soluteoria on saanut alkunsa vasta 1838 kun Matthias Schleiden ja Theodor Schwann tekivät ehdotuksen, että kaikki eliöt koostuvat soluista.

Hemoglobiinin rakenne koostuu neljästä hemiyhdisteestä ja alfa sekä betaglobiini alayksiköstä, joita on molempia kaksi. Hemi itsessään on porfyriinirengas, jossa on rauta-ioni sen keskellä. Kokonaisessa hemoglobiini molekyylissä voidaan kuljettaa neljää happimolekyyliä. Happimolekyylit ovat sitoutuneet jokaisen hemiryhmän hydrofobiseen taskuun, joita on yhteensä neljä kappaletta.

Punasolujen hemoglobiinin kolmiulotteinen rakenne selvitettiin  jo vuonna 1959. Se on pallomainen proteiini, joka on halkaisijaltaan 5,5 nanometriä. Tutkituin hemoglobiini on hemoglobiini-A. Punasolujen hemoglobiiniin kiinnittyy myös ajan saatossa sokeria eli glukoosia. Tämä riippuu siitä, miten paljon veressä on sokeria eli mitä enemmän sokeria sitä enemmän sitä kiinnittyy hemoglobiiniin. Tällainen hemoglobiinin yhdistelmä on nimeltään b-hemoglobiini-a1c. Hemoglobiinista on myös tunnistettu yli 300 erilaista varianttia koko ihmispopulaatiossa. Näitä variantteja on monia ja muun muassa yksi niistä aiheuttaa muuoksen molekyyliin ja se johtaa sirppisoluanemiaan.

Miten hemoglobiinia muodostuu?

Punasolujen muodostuessa luuytimessä, muodostuu myös hemoglobiinia. Hemoglobiinin tuotannossa hyödynnetään hajoavien punasolujen ja samalla vapautuva ja hajoavan hemoglobiinin hajoamistuotteena syntyviä aminohappoja ja rauta-ioneja. Hemoglobiiniarvot voivat nousta kun paastotaan ja verenkierrossa on nestevajausta tai silloin kun esimerkiksi naisella loppuu kuukautiskierto.

Hyvä hemoglobiini, mistä se kertoo?

Totesimme jo aiemmin, että hemoglobiiniarvo voi kertoa eri asioista ja se antaa myös paljon tietoa elimistön kunnosta. Meille happi on tärkeää ja sen kulkeutuminen kehossa tapahtuu hemoglobiinin avulla. Tämä punasolujen rautapitoinen proteiini on apuna kun kävelemme portaita ylös ja kehomme tarvitsee happea kun suuret lihaksemme tekevät työtä ja liikuttavat kehoamme ylöspäin. Tietenkin hapen määrään vaikuttaa myös veren määrä, mitä enemmän verta sitä enemmän siinä on rautapitoista proteiinia nimeltä hemoglobiini, ja sitä enemmän se kuljettaa happea kehoomme.

Hemoglobiini helpottaa siis liikkumista ja pitää meidät myös virkeänä, kun se liikuttaa happea myös aivoihin ja muualle kehoon. Useilla ihmisillä ei ole helppo liikkua ja se voi johtua vähäisestä hemoglobiinin määrästä. Tällaista tila on anemia, joka on voi kertoa myös vakavasta raudanpuutteesta. Raudanpuute vaikuttaa tietenkin  hemoglobiinin määrään ja punasolujen kykyyn sitoa happea. Usein raudanpuute on tavallisempaa naisilla kuin miehille. Naisilla varsinkin kuukautisten aikana ja myös raskauden aikana raudanpuute on suuri.

Hemoglobiini on hyvä mittari ja se kertoo hyvin, missä kunnossa olemme ja miten kehomme pystyy toimimaan.

Miten voi lisätä hemoglobiinin määrää?

Hemoglobiini on rautainen proteiini ja jos ihmisen kehossa on raudanpuute on rautaa saatava lisää. Raudanpuutteesta johtuvaan anemiaan voivat vaikuttaa loiset, aliravitsemus tai vääränlainen ravinto. Länsimaissa myös erilaiset imeytymishäiriöt tai keliakia voivat vaikuttaa raudan määrään veressä.

Rautaa imeytyy kehoomme erilailla kasviksista ja lihasta. Kasviksista rautaa imeytyy huonommin kuin lihasta. Lisäksi on monia ruoka-aineita, jotka vaikuttavat negatiivisesti raudan imeytymiseen. Kahvi ja maitotuotteet vaikuttavat negatiivisesti raudan imeytymiseen ja taas vitamiinit kuten C-vitamiini edistää raudan imeytymistä. Raudanpuutetta voi nykyisin korjata myös rautatableteilla. Näillä lääkitään yleensä myös raudanpuutteesta johtuvaa anemiaa. Raudan lisääntyessä yleisesti parantuu punasolujen teho ja toiminta.

Hemoglobiinin määrä vaihtelee myös eri ihmisten välillä. Määrään vaikuttaa henkilön koko, sukupuoli, perinnölliset tekijät, harjoitustausta ja ympäristö. Asuinpaikka ja etäisyys merenpinnasta voivat myös vaikuttaa hemoglobiinin määrään. Liikunnalla voi lisätä veren ja hemoglobiinin määrää. Tämä onnistuu myös tavalliselta kuntoilijalta eik tarvitse olla huippu-urheilija saadakseen lisää hemoglobiinia kehoonsa. Parhaiten hemoglobiinin määrää kasvattamaan sopivat kestävyyslajit kuten juoksu, pyöräily ja hiihto. Peruskuntoilua harrastava urheilija voi hyvinkin vuoden aikana saada 100 grammaa lisää hemoglobiinia. Urheilun vaikutuksista on kerätty paljon tietoa ja sitä on hyödynnetty myös urheilusuoritusten parantamiseen. On kuitenkin havaittu esimerkiksi, että huippuhiihtäjillä hemoglobiinin määrä voi nousta jopa 200 grammaan per litra kisakauden huipussa.

Rautapitoisia ruoka-aineita

Minkälaisia muita ruoka-aineita on olemassa, joista saa hyvin rautaa ja auttavat rautaa imeytymään kehoomme? Jos et saa riittävästi rautaa ruokavaliossasi kannattaa ehdottomasti miettiä seuraavien ruoka-aineiden lisäämisen omaan ruokavalioon.

-  Tehokkaasti imeytyvää hemirautaa sisältävät ruokaaineet ovat esimerkiksi maksa, liha ja kala. Tämän lisäksi muista veriruoista imeytyy hyvin samaa hemirautaa kehoon. Hyviä raudan lähteitä ovat muun muassa veriohukaiset, sian maksa, kevyt  maksamakkara, poronliha, nahkiainen, sinisimpukka ja katkaravut.

-  Lihan lisäksi hyviä lähteitä ovat täysjyvävilja, soija, linssit, pavut ja pinaatti. Kasviksissa olevan raudan imeytyminen on kuten aiemmin todettu heikompaa. Tämän takia sitä voi vauhdittaa lisäämällä ruokavalioon riittävästi Cvitamiinia, joka auttaa raudan imeytymistä kasviksista.

Raudan imeytyminen kannattaa maksimoida, jos sinulla on raudan puutetta. Silloin kannattaa välttää niitä ruoka-aineita, jotka heikentävät raudan imeytymistä kehossa. Näitä olivat muun muassa tee, leseet, kaura, soijamaito ja lehmänmaito.

Milloin hemoglobiini on liian alhaalla

Alhainen hemoglobiini on tavallisesti nimetty anemiaksi. Normaalin hemoglobiinin alarajat ovat miehillä 134 ja naisilla 117 gramma per litra. Yleisesti alhaiseen hemoglobiiniin eli anemiaan liittyy väsymystä sekä suorituskyvyn heikkenemistä. Tällainen lievä anemia voi muuttua vaikeaksi anemiaksi, jolloin oireet ovat vahvemmat ja niiden mukana voi esiintyä huimausta ja hengenahdistusta. Anemia ei ole itsessään sairaus vaan tila, joka voi johtua monista eri asioista. Tällöin on kehossamme vaarallisen alhainen hemoglobiini taso.

Raudanpuute on yleisin anemian syy, jota käsittelimme aiemmin. Raudanpuute syntyy yleensä vuodon kautta tai ruokavalion ongelmien takia. Myös tiettyjen vitamiinien puute vaikuttaa imeytymiseen ja hemoglobiinin muodostumiseen. B12-vitamiinin tai foolihapon puutos voi olla syynä anemiaan. Nämä puutteet johtuvat yleensä ruokavaliosta tai huonosta imeytymisestä. Ongelma voi olla myös punasolujen liian nopeassa hajoamisessa, jolloin luuydin ei enää pysty tuottamaan uusia punasoluja tarvittavaan tahtiin ja tilla kutsutaan hemolyysiksi. Myös krooniset sairaudet voivat laskea hemoglobiiniarvoa ja jos anemia on todella vakavaa voi se vaatia hoitoa, yleensä sen kuitenkin ollessa lievää.

Ruokavalio tukemaan normaalia hemoglobiinia

Kuten monessa muussakin asiassa ruokavaliolla on suuri vaikutus kaikkeen terveyteemme liittyvään asiaan. Ruokavaliolla on myös suuri vaikutus siihen, miten hemoglobiiniarvomme pysyvät hyvällä tasolla, ainakin perusterveillä ihmisillä. Ruokavalio kannattaa suunnitella riittävän monipuolisesti, jotta se tukee niin terveyttä kuin myös hyviä hemoglobiinitasoja. Tasapainoinen ruokavalio voi olla paras vaihtoehto, jos kärsii raudan puutteesta ja lisäämällä tarvittaessa raudan määrä niin ruoka-aineissa kuin ravintolisissä, voi parantaa omia rauta-arvoja paremmaksi.

Perinteiseen tasapainoiseen ruokavalioon kuuluu monipuolinen ruoka. Monipuolista ruokavaliota voi hakea seuraamalla esimerkiksi ruokaviraston suosittelemaa lautasmallia. Tähän lautasmalliin on määritelty selkeästi, mitä ruoka-aineita aterioilla tulisi nauttia.

Lautasmalli on myös hyvä tapa visualisoida ruoat omalle lautaselle, jotta ei ruokaillessa tule otettua jotain ruoka-ainetta liikaa. Lautasmallin perussääntö on, että puolet lautasesta on kasviksia, raastetta, salaattia tai lämpimiä kasviksia. Hiilihydraattien osuus on noin neljännes lautasesta. Hiilihydraatteja voi olla peruna, riisi tai pasta. Viimeinen neljännes lautasesta on proteiineja. Näitä ovat liha, kala tai palkokasvit, joista saa myös paljon proteiinia. Tämän lautasmallin avulla annosmäärät pysyvät kunnossa. Jos halutaan lisätä tiettyä ravintoainetta, joka sisältää rautaa, on se helppo tehdä lautaselle. Ravinto-aineita voi olla useita, jotka sisältävät rautaa ja sitä kautta voi parantaa omaa raudan saantia. Lisäksi tarvittaessa voi kääntyä lisäravinteiden puoleen.

Rauta on tärkeää

Rauta on tärkeää elementti veren tuotannossa. Rautaa tarvitaan myös moneen muuhun asiaan kehossamme. Se on tärkeää hapensaannin lisäksi aineenvaihdunnalle ja vastustuskyvylle. Kehomme raudasta noin 70% löytyy punasoluista ja niiden sisällä olevasta hemoglobiinista sekä lihassoluista, joita kutsutaan nimellä myoglobiini. Hemoglobiini on hapen liikuttamisen kannalta tärkeää, kun happea siirretään veren mukana keuhkoista lihaksiin. Myoglobiini lihassoluissa hyväksyy ja varastoi sekä kuljettaa ja vapauttaa happea.

Miehellä on keskimäärin varastoituna kehossaan noin 1000 milligrammaa rautaa, joka riittää noin kolmeksi vuodeksi. Naisilla tämä vastaava luku on vain noin 300 milligrammaa ja se riittää vain puoleksi vuodeksi. Raudan puutteen aikana nämä varastot voivat ehtyä ja samalla laskea hemoglobiinin määrää. Jos varastot tyhjenevät kokonaan syntyy raudanpuutos ja tämän kehittyessä pahemmaksi voi siitä seurata anemia.

Rauta on todella tärkeää ja esimerkiksi verenluovutuksen yhteydessä tarkistetaan hemoglobiinitaso, jotta voidaan varmistua siitä, että verenluovutus on turvallista. Verenluovutuksessa voi menettää noin 200 milligrammaa rautaa. Verenluovutusta ei kuitenkaan tarvitse pelätä, koska jos omat arvot ovat kunnossa, palaavat tasot normaaliksi melko nopeasti.

Yhteenveto

Oletko sinä miettinyt omia hemoglobiiniarvojasi? Se on aivan normaalia ja hemoglobiinin pystyy testaamaan melko helposti hakeutumalla lähimmälle terveysasemalle. Hemoglobiinin testaaminen tapahtuu nopeasti ja se on mahdollista tehdä myös mittareiden avulla, jonka voi ostaa itselleen kotiin. Hemoglobiinin testaaminen perustuu kuitenkin viitearvoihin ja siksi on hyvä käydä lääkärissä, jos epäilee oman hemoglobiinin olevan viitearvoista kaukana. Hemoglobiinin lasku aiheuttaa myös väsymystä ja pitkään jatkuessa voi siitä seurata raudanpuutosta sekä pahimmassa tapauksessa anemiaa.

Olemme kuitenkin todenneet, että hemoglobiini on hyvä mittari ja se kertoo elimistön tilasta. Voimme pitää huolta riittävästä hemoglobiinin tuotannosta hyvällä ruokavaliolla. Lisäksi, jos ruokavalio ei ole riittävä voi lääkäri määrätä raudanpuutteeseen lisäravinteita, joiden avulla viitearvoja voi parantaa.

Lisäravinteista on saatavilla paljon tietoa verkossa ja monet käyttävät niitä nykypäivänä. Esimerkiksi LuminaBlog sivustolla voit tutustua yrityksiin, jotka tarjoavat erilaisia lisäravinteita. Voit myös lukea toisten käyttäjien palautetta yrityksistä ja siitä, miten ne palvelevat asiakkaitaan. Käy tutustumassa sivuihin ja lue lisää kiinnostavia artikkeleita eri aihealueista.

Lisää Terveys & Liikunta